Aavistus hiljaiseloa on ollut, nomea ei olla treenattu kokeen jälkeen, ei vain ole ollut fiilistä..
Vepessä käytiin tiistaina, siellä taas ongelmana veneen tuonti ja veneestä hyppy ohjautuvat vasemmalle kalliolle ohi maalitolppien. Vienti hyvä, tosin lähtö aina todella hidas (mutta ei tarvitse kuin yhden käskyn).
Eilen tehtiin Lotan ja Sennin kanssa pikatokot (toiset tänä keväänä/kesänä). Kidelle idari, luoksetulo, ruutu, ohjattu. Idari oikein hyvä (ei haisteluja, jäävät olisi saaneet olla aavistuksen näpäkämmät). Luoksetulo hyvä, seisahtuminen olis voinut olla myös napakampi. Toistettuna pallon kanssa hyvä. Ruutu kahdesti kokeiltuna super, luoksetulot ruudusta otettiin erikseen, hyvät. Ohjatussa sitten yrittikin lähteä ruutuun, tämä jotenkin unohtunut (ei kääntänyt ollenkaan taakse). Saatiin kuitenkin onnistuneetkin suoritukset. Ensi kerralla pitää tehdä kuukausiin eka hyppy ja tunnari. Mitäs muuta siinä EVL:ssä olikaan?!? :)
Kuje alkoi ontua tiistaina, nyt huomattavasti tilanne helpottunut, siitä lisää jalka-sivulla.
Holway Ace ("Kuje") and Omskakas Inte Just Nu ("Kide")
torstai 26. elokuuta 2010
maanantai 16. elokuuta 2010
Metsästys- ja nomekausi avattu
Pe iltana avattiin tämän vuoden metsästyskausi, kun Kide & Jyri lähtivät katselemaan sopivaa kyyhkypaikkaa la aamuksi. Yhden tilanteen ja yhden laukauksen jäljiltä oli tuliaisena kyyhky ja kovin onnellinen parivaljakko :) La aamuna ei neljän tunnin passin jäljiltä sitten saatukaan mitään, toki melko mukavasti lintuja nähtiin.
Sunnuntaina osallistuimme ihka ensimmäiseen voittajaluokan nome-B starttiin. Jännitys oli aivan kauhea, tosin se vähän hälveni nähtyäni kokeen kulun (lähes täysin venekoe). Kide vinkui kovasti ennen omaa starttivuoroaan, mutta sen aikana oli yllättävänkin hiljainen. Koe alkoi veneestä kaislikkoon heitetyllä lyhyellä ykkösmarkkeerauksella, jonka koira rannalta katseli. Tämän Kide suoritti oikein hyvin, joten tavoitteet oli saavutettu: yksi oikea lintu saatiin noudettua :). Sitten oli vuorossa passiharjoitus sillä aikaa kun tuomari saneli edeltävän koiran pöytäkirjan. Kide oli todella mainiosti, makoili hiljaa ja keskittyneesti.
Sitten siirryttiin veneeseen ja soudettiin jonkin matkaa kaislikkoon. Vesikasvillisuutta oli runsaasti kaikkialla. Toisesta veneestä heitettiin melko lähelle kakkosmarkkeeraus, joista koira ja ohjaaja näki kaislikkoviidankon takia vain lentokaaren. Vaikeuden teki se, että koira tosiaan lähetettiin veneestä, vene liikkui ensimmäisen noudon aikana oikealle, edessä oli paksu kaislaseinä ja koiraa ei saanut ottaa enää veneeseen takaisin vaan se oli lähetettävä suoraan palautuksen jälkeen. Kide etsi ensimmäistä jo hieman haulla, kuitenkin löysi lopulta, vinkui uidessaan veneelle ja luovutettuaan ei olisi mielellään lähtenyt enää uimaan. Sain sen kuitenkin käskettyä noutamaan, mutta koira lähti aivan väärään suuntaan. Kääntämällä ja pillittämällä sain sen lähelle oikeaa aluetta, mutta sinne jäi lokki. Korvat eivät muutenkaan olleet mukana, harmitti jo vietävästi tässä vaiheessa.
Koira siis vihellettiin takaisin veneelle ja tuolloin tuli laukaus ohjaukselle. Jälleen koiraa ei otettu veneeseen vaan lähetettiin uinnista kohti ohjausta. Kipsu lähti vastahakoisesti, mutta nähtyään sorsankuvat liikkui kaislikosta pois avoveteen niitä kohden. Yritin pillittää ja käännellä, mutta jäi takkuamaan niihin kuviin. Lopulta paikalle uiskenteli vielä nokikana, jonka perään Kide lähti (oikeaan suuntaan). Kun nokikana ponkaisi ilmaan alkoi Kide kaartaa rantaa kohden. Yritin pilliittää ja kääntää taakse, mutta ei mitään vaikutusta. Tuomari kommentoikin, että taisi koira päättää tällä kertaa ohjaajan puolesta, että koe oli tässä. Tulos siis VOI0. Koe oli melko haastava muutenkin, sunnuntaina tuli yksi 1-tulos, kolme 3-tulosta ja loput nollia/keskeytyksiä.
Harmittava tunne jäi. Ei niinkään sen nollan vuoksi, vaan siksi, kuinka huonosti Kide vedessä otti ohjausta. Viime aikoina on ollut tunne, että tässä ollaan edistytty huimasti, mutta nyt kyllä tuo tunne romuttui. Saapi nähdä startataanko enää tänä vuonna, niin kaukana ollaan vielä tuosta VOI-luokan tasosta.
Haku: -
Ohjattavuus: Ei ole tänään riittävästi ohjattavissa
Paikallistamiskyky: Selvittää ykkösmarkkeeraksen, mutta kakkosmarkkeeraus jää suorittamatta.
Riistankäsittely: Nähdyistä hyvä.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen passissa. Käyttäytyy hyvin venekokeessa.
Yleisvaikutelma: Innokas koira, joka ei onnistu markkeeraus- ja ohjaustehtävissä ja tuomari keskeyttää kokeen.
Huippuhuippu-uutisia sen sijaan oli Kiden "serkun" flätti Kelmin kolmas VOI1 upealla ykkösputkella!! Ei voi kuin ihailla Terhiä ja Kelmia, molempia :) Samoin treenikaveri Mauri sai ansaitsemansa toisen AVO1, eli voittajaluokkaan on nyt menolippu hankittuna, onnea Tarja!
Sunnuntaina osallistuimme ihka ensimmäiseen voittajaluokan nome-B starttiin. Jännitys oli aivan kauhea, tosin se vähän hälveni nähtyäni kokeen kulun (lähes täysin venekoe). Kide vinkui kovasti ennen omaa starttivuoroaan, mutta sen aikana oli yllättävänkin hiljainen. Koe alkoi veneestä kaislikkoon heitetyllä lyhyellä ykkösmarkkeerauksella, jonka koira rannalta katseli. Tämän Kide suoritti oikein hyvin, joten tavoitteet oli saavutettu: yksi oikea lintu saatiin noudettua :). Sitten oli vuorossa passiharjoitus sillä aikaa kun tuomari saneli edeltävän koiran pöytäkirjan. Kide oli todella mainiosti, makoili hiljaa ja keskittyneesti.
Sitten siirryttiin veneeseen ja soudettiin jonkin matkaa kaislikkoon. Vesikasvillisuutta oli runsaasti kaikkialla. Toisesta veneestä heitettiin melko lähelle kakkosmarkkeeraus, joista koira ja ohjaaja näki kaislikkoviidankon takia vain lentokaaren. Vaikeuden teki se, että koira tosiaan lähetettiin veneestä, vene liikkui ensimmäisen noudon aikana oikealle, edessä oli paksu kaislaseinä ja koiraa ei saanut ottaa enää veneeseen takaisin vaan se oli lähetettävä suoraan palautuksen jälkeen. Kide etsi ensimmäistä jo hieman haulla, kuitenkin löysi lopulta, vinkui uidessaan veneelle ja luovutettuaan ei olisi mielellään lähtenyt enää uimaan. Sain sen kuitenkin käskettyä noutamaan, mutta koira lähti aivan väärään suuntaan. Kääntämällä ja pillittämällä sain sen lähelle oikeaa aluetta, mutta sinne jäi lokki. Korvat eivät muutenkaan olleet mukana, harmitti jo vietävästi tässä vaiheessa.
Koira siis vihellettiin takaisin veneelle ja tuolloin tuli laukaus ohjaukselle. Jälleen koiraa ei otettu veneeseen vaan lähetettiin uinnista kohti ohjausta. Kipsu lähti vastahakoisesti, mutta nähtyään sorsankuvat liikkui kaislikosta pois avoveteen niitä kohden. Yritin pillittää ja käännellä, mutta jäi takkuamaan niihin kuviin. Lopulta paikalle uiskenteli vielä nokikana, jonka perään Kide lähti (oikeaan suuntaan). Kun nokikana ponkaisi ilmaan alkoi Kide kaartaa rantaa kohden. Yritin pilliittää ja kääntää taakse, mutta ei mitään vaikutusta. Tuomari kommentoikin, että taisi koira päättää tällä kertaa ohjaajan puolesta, että koe oli tässä. Tulos siis VOI0. Koe oli melko haastava muutenkin, sunnuntaina tuli yksi 1-tulos, kolme 3-tulosta ja loput nollia/keskeytyksiä.
Harmittava tunne jäi. Ei niinkään sen nollan vuoksi, vaan siksi, kuinka huonosti Kide vedessä otti ohjausta. Viime aikoina on ollut tunne, että tässä ollaan edistytty huimasti, mutta nyt kyllä tuo tunne romuttui. Saapi nähdä startataanko enää tänä vuonna, niin kaukana ollaan vielä tuosta VOI-luokan tasosta.
Haku: -
Ohjattavuus: Ei ole tänään riittävästi ohjattavissa
Paikallistamiskyky: Selvittää ykkösmarkkeeraksen, mutta kakkosmarkkeeraus jää suorittamatta.
Riistankäsittely: Nähdyistä hyvä.
Muut ominaisuudet: Rauhallinen passissa. Käyttäytyy hyvin venekokeessa.
Yleisvaikutelma: Innokas koira, joka ei onnistu markkeeraus- ja ohjaustehtävissä ja tuomari keskeyttää kokeen.
Huippuhuippu-uutisia sen sijaan oli Kiden "serkun" flätti Kelmin kolmas VOI1 upealla ykkösputkella!! Ei voi kuin ihailla Terhiä ja Kelmia, molempia :) Samoin treenikaveri Mauri sai ansaitsemansa toisen AVO1, eli voittajaluokkaan on nyt menolippu hankittuna, onnea Tarja!
torstai 12. elokuuta 2010
Agikisoissa
Kirmattiin Tamskin iltakisoissa kaksi rataa.
Ekalla radalla vauhti ok ja muuten kelpo rata, paitsi että en ottanut koiraa tarpeeksi tiukasti haltuun ja se livahti mun selän takaa A:lle --> hyl. Tietysti tämä oli taas niitä, että olin ennen kisaa "neuvonut" Hellulle: pituuden jälkeen pitää sitten olla tiukkana ettei koira livahda A:lle.... Hmmm... Tietäminen on niin eri asia kuin toteuttaminen :)
Toisella radalla vauhti oli hyvä ja mentiinkin oikein mukavasti siihen asti, kunnes mulle tuli liikaa aikaa, ajattelin vaihtaa ohjaustaktiikkaani ja unohdin radan tyystin. Ohjasin koiraa takaakiertoon kunnes tajusin, että hetkinen, MIKSI tuo numerolappu on tällä puolella hyppyä... Major paniikki pelastus, ohjaus ihan väärään suuntaan, major kierrätys ihan väärästä suunnasta pituudelle ja loppu tultiinkin sitten ohjaajan nauraessa omalle typeryydelleen. Ilman Kiden taitavuutta selvitä pienistä kulmista oltais tehty taas hylky, nyt tuloksena ratanolla ja +2,8 yliaikaa. Tuohon olen tosi tyytyväinen, ihanneaika oli nimittäin melko tiukka.
'
Tänään illalla taas pysähdyin ihailemaan kuinka mahtava koira Kide on... Se vain ymmärtää mua, vaikken joskus sitä ansaitsiskaan :) Kokonaisuutena helpompaa koiraa ei tule enää koskaan...
Ekalla radalla vauhti ok ja muuten kelpo rata, paitsi että en ottanut koiraa tarpeeksi tiukasti haltuun ja se livahti mun selän takaa A:lle --> hyl. Tietysti tämä oli taas niitä, että olin ennen kisaa "neuvonut" Hellulle: pituuden jälkeen pitää sitten olla tiukkana ettei koira livahda A:lle.... Hmmm... Tietäminen on niin eri asia kuin toteuttaminen :)
Toisella radalla vauhti oli hyvä ja mentiinkin oikein mukavasti siihen asti, kunnes mulle tuli liikaa aikaa, ajattelin vaihtaa ohjaustaktiikkaani ja unohdin radan tyystin. Ohjasin koiraa takaakiertoon kunnes tajusin, että hetkinen, MIKSI tuo numerolappu on tällä puolella hyppyä... Major paniikki pelastus, ohjaus ihan väärään suuntaan, major kierrätys ihan väärästä suunnasta pituudelle ja loppu tultiinkin sitten ohjaajan nauraessa omalle typeryydelleen. Ilman Kiden taitavuutta selvitä pienistä kulmista oltais tehty taas hylky, nyt tuloksena ratanolla ja +2,8 yliaikaa. Tuohon olen tosi tyytyväinen, ihanneaika oli nimittäin melko tiukka.
'
Tänään illalla taas pysähdyin ihailemaan kuinka mahtava koira Kide on... Se vain ymmärtää mua, vaikken joskus sitä ansaitsiskaan :) Kokonaisuutena helpompaa koiraa ei tule enää koskaan...
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Kenraalitreenit
Viimeiset treenit ennen ensimmäistä voittajaluokan koetta. Pälkäneellä toista kertaa Virtarannan Satun mailla. Lähetykset veneestä ja palautukset veneeseen.
Melko lyhyt ohjaus rannan myötäisesti kaukana rannasta. Ok, tosin ei suoraviivaisesti. Palautti rannan kautta, uskomatonta! Tarkoituksena oli heittää markkeeraus palautusmatkalla, mutta rannan kautta kierron vuoksi suunnitelma vähän epäonnistui eikä Kide nähnyt heittoa. Kuuli varmaan kuitenkin läiskähdyksen ja kaakatuksen.
Koira veneeseen ja siirtyminen parikymmentämetriä vasemmalle. Sieltä lähetykset rannalle hakuruutuun. Ekalla lähetyksellä Kide meni markkeerauspaikalle ja pyöri siellä kauan. Valitettavasti dami oltiin kuitenkin keritty jo noukkia ylös, kun luultiin ettei Kide markkeerannut. Lopulta ajautui kuitenkin oikealle hakualueelle ja nouti lopulta neljä damia melko vaivattomasti, jonkin verran ohjaamalla tosin.
Se olisi sitten siinä. Tuntuu ihan kuin pistäisi tietäen päänsä ampiaispesään ja toivoisi naiivisti, ettei ampiaiset pistä. No, ei sitä hunajaakaan saa ilman muutamaa pistoa :)
Melko lyhyt ohjaus rannan myötäisesti kaukana rannasta. Ok, tosin ei suoraviivaisesti. Palautti rannan kautta, uskomatonta! Tarkoituksena oli heittää markkeeraus palautusmatkalla, mutta rannan kautta kierron vuoksi suunnitelma vähän epäonnistui eikä Kide nähnyt heittoa. Kuuli varmaan kuitenkin läiskähdyksen ja kaakatuksen.
Koira veneeseen ja siirtyminen parikymmentämetriä vasemmalle. Sieltä lähetykset rannalle hakuruutuun. Ekalla lähetyksellä Kide meni markkeerauspaikalle ja pyöri siellä kauan. Valitettavasti dami oltiin kuitenkin keritty jo noukkia ylös, kun luultiin ettei Kide markkeerannut. Lopulta ajautui kuitenkin oikealle hakualueelle ja nouti lopulta neljä damia melko vaivattomasti, jonkin verran ohjaamalla tosin.
Se olisi sitten siinä. Tuntuu ihan kuin pistäisi tietäen päänsä ampiaispesään ja toivoisi naiivisti, ettei ampiaiset pistä. No, ei sitä hunajaakaan saa ilman muutamaa pistoa :)
maanantai 9. elokuuta 2010
Porin taattua laatua :)
Perinteinen kesän mökkiviikonloppu Kiden veljen Paavon mökillä vietettiin 7.-8.8. Mukana menossa olivat Ulaset ja Veeti, Tytti ja Juha Natan kanssa, sekä tietysti itse Mäntyset. Ilmat suosi, seura oli mainiota, ruoka herkullista niin kuin aina ja ehdittiin me vähän treenaillakin :) Kiitos Mäntyset ja Ulaset!! Neljä urosta yhdessä saaressa koko viikonlopun vapaana ilman yhtään murinaa, niin helppoa...
Kide treenaili viikonloppuna
- pitkä ykkönen avoveteen laiturilta
- 6 damin hakuruutu läheltä veneestä pieneen kuivaan saareen, ok. Tosin heti kun löysi damin alkoi vinkua eikä suostunut palauttamaan ilman kehoitusta veneeseen.
- pitkä ykkönen veneestä, jonka jälkeen yllä mainittu hakuruutu ja sitten "sokko"ohjaus markkeerauspaikalle. Tämä ekstrahyvin, voi että oli hieno tunne kun koira otti ohjausta täydellisesti
- seuraavana päivänä sokko-ohjaus maalta, superhyvä. Sitten ohjaus veneestä vähän kauemmas. Kun koira oli matkalla ohjaukselle tuli vasemmalle häiriömarkkeeraus. Ekalla kerralla karkasi lopulta markkeeraukselle, joka toki poimittiin ennen kuin koira sinne ehti. Toinen yritys hieman lähempää, nyt meni hyvin. Nouti vielä markkeerauksenkin eli hyvin muisti.
Harppauksin on menty eteenpäin, mikä tuntuu aivan mahtavalta, mutta paljon on vielä tehtävää. Tällä hetkellä ei suostu uimaan veneen rinnalla vaan karkaa heti tilaisuuden tullen maalle eikä kuuntele yhtään kieltoja. Häiriöt ovat aivan liikaa, sulkee liian helposti korvansa. Lisäksi tuo palautusvinkuminen, vaikkakin vähentynyt, on yhä häiritsevää.
Kuje jäi vielä jalkansa vuoksi Kankaanpäähän. Tehtiin sen kanssa perjantaina ensimmäistä kertaa kuukausiin riistanouto. Vedin isommalla sorsalinnulla eli koskelolla pienen jäljen (pentuna näki kahdesti tavin, muita vesilintuja ei ole kantanut). Ei ollut liian kiihkeä riistalla vaan kiinnostunut ja heti kannustussanan kuultuaan otti linnun pehmeästi ja syvästi suuhunsa ja toi käteen. Pätevä se on, oma muru.
Kide treenaili viikonloppuna
- pitkä ykkönen avoveteen laiturilta
- 6 damin hakuruutu läheltä veneestä pieneen kuivaan saareen, ok. Tosin heti kun löysi damin alkoi vinkua eikä suostunut palauttamaan ilman kehoitusta veneeseen.
- pitkä ykkönen veneestä, jonka jälkeen yllä mainittu hakuruutu ja sitten "sokko"ohjaus markkeerauspaikalle. Tämä ekstrahyvin, voi että oli hieno tunne kun koira otti ohjausta täydellisesti
- seuraavana päivänä sokko-ohjaus maalta, superhyvä. Sitten ohjaus veneestä vähän kauemmas. Kun koira oli matkalla ohjaukselle tuli vasemmalle häiriömarkkeeraus. Ekalla kerralla karkasi lopulta markkeeraukselle, joka toki poimittiin ennen kuin koira sinne ehti. Toinen yritys hieman lähempää, nyt meni hyvin. Nouti vielä markkeerauksenkin eli hyvin muisti.
Harppauksin on menty eteenpäin, mikä tuntuu aivan mahtavalta, mutta paljon on vielä tehtävää. Tällä hetkellä ei suostu uimaan veneen rinnalla vaan karkaa heti tilaisuuden tullen maalle eikä kuuntele yhtään kieltoja. Häiriöt ovat aivan liikaa, sulkee liian helposti korvansa. Lisäksi tuo palautusvinkuminen, vaikkakin vähentynyt, on yhä häiritsevää.
Kuje jäi vielä jalkansa vuoksi Kankaanpäähän. Tehtiin sen kanssa perjantaina ensimmäistä kertaa kuukausiin riistanouto. Vedin isommalla sorsalinnulla eli koskelolla pienen jäljen (pentuna näki kahdesti tavin, muita vesilintuja ei ole kantanut). Ei ollut liian kiihkeä riistalla vaan kiinnostunut ja heti kannustussanan kuultuaan otti linnun pehmeästi ja syvästi suuhunsa ja toi käteen. Pätevä se on, oma muru.
perjantai 6. elokuuta 2010
Pientä parannusta veneilyssä
Herttinen tätä treenailun määrää :) Hyvä me!
Keskiviikkona oltiin Pälkäneellä Virtarannan Satun mailla nomeilemassa. Aallokko oli aika kova. Kidelle veneestä päin ensin simppeli ykkönen kaislikon ja veden rajaan, tosin unohti melkein hypätessään veneestä pois. Dami löytyi siis melko pienellä haulla.
Palautti veneeseen huonosti mutta paremmin kuin viimeksi :) Harjoiteltiin veneeseen nousua, tässä ei ongelmaa. Sitten soudettiin vähän matkaa ja lähetin Kiden hakualueelle (lyhyt matka, pieni hakualue, 8 damia). Ekat kaksi lähetystä takkusivat, sen jälkeen irtaantui melko hyvin. Etsi jokseenkin koko ajan, tosin pieneltä alueelta ja samoja lumpeikkoalueita kierrellen. Palautukset vaatimalla, kamala vinkuna kuului. Otettiin viisi damia.
Selkeästi parannusta viime kertaiseen, tosin tehtävät ihan alokasluokan tasoa. Melko hyvä Kipsu :)
Keskiviikkona oltiin Pälkäneellä Virtarannan Satun mailla nomeilemassa. Aallokko oli aika kova. Kidelle veneestä päin ensin simppeli ykkönen kaislikon ja veden rajaan, tosin unohti melkein hypätessään veneestä pois. Dami löytyi siis melko pienellä haulla.
Palautti veneeseen huonosti mutta paremmin kuin viimeksi :) Harjoiteltiin veneeseen nousua, tässä ei ongelmaa. Sitten soudettiin vähän matkaa ja lähetin Kiden hakualueelle (lyhyt matka, pieni hakualue, 8 damia). Ekat kaksi lähetystä takkusivat, sen jälkeen irtaantui melko hyvin. Etsi jokseenkin koko ajan, tosin pieneltä alueelta ja samoja lumpeikkoalueita kierrellen. Palautukset vaatimalla, kamala vinkuna kuului. Otettiin viisi damia.
Selkeästi parannusta viime kertaiseen, tosin tehtävät ihan alokasluokan tasoa. Melko hyvä Kipsu :)
tiistai 3. elokuuta 2010
Ei mennyt rantaan :)
Vepessä.
Ensin veneen haku kahdesti lyhyeltä matkalta ja palkkasin oikealle maalitolpalle. Huomattiin, että Kide ei niinkään halua mennä sinne vasemmalla olevalle rannalle, mutta ottaa köydestä kiinni aina niin, että pää kääntyy oikealle --> kun ei ui kunnolla pää suorana, ajautuu välttämättäkin vasemmalle. Kun köysi jäi Kiden vasemmalle puolelle, ui suoraan :)
Sitten tehtiin veneestä hyppy ja vienti niin että olin itse veneessä. Nämä oikein hyvin täysillä matkoilla :).
Kolmantena uudestaan veneen haku, tämä oikealla köysitekniikalla taas hyvin, toki lyhyt matka.
Neljäntenä hukkuvan haku, tämäkin puolimatkasta hyvin kun hukkuva oli Kiden vasemmalla puolella.
Ensin veneen haku kahdesti lyhyeltä matkalta ja palkkasin oikealle maalitolpalle. Huomattiin, että Kide ei niinkään halua mennä sinne vasemmalla olevalle rannalle, mutta ottaa köydestä kiinni aina niin, että pää kääntyy oikealle --> kun ei ui kunnolla pää suorana, ajautuu välttämättäkin vasemmalle. Kun köysi jäi Kiden vasemmalle puolelle, ui suoraan :)
Sitten tehtiin veneestä hyppy ja vienti niin että olin itse veneessä. Nämä oikein hyvin täysillä matkoilla :).
Kolmantena uudestaan veneen haku, tämä oikealla köysitekniikalla taas hyvin, toki lyhyt matka.
Neljäntenä hukkuvan haku, tämäkin puolimatkasta hyvin kun hukkuva oli Kiden vasemmalla puolella.
sunnuntai 1. elokuuta 2010
Voi murheen kryyni...
Hyvien fiilisten treeniputki katkesi tänään. Teemana Kidellä motivoitu helppo kaislikkohaku veneestä käsin Tarjan mökillä. Ei tullut sitten niin mitään...
Kide mukaan veneeseen, soudettiin kaislikon reunaan ja heitettiin neljä damia melko lähelle toisiaan kaislikon ja veden reunan tuntumaan. Sitten soudettiin keskemmälle järveä. Ekalla lähetyksellä Kide empi pitkään veneestä poistumista, mutta lopulta hyppäsi ja muistaakseni eka dami tulikin melko mukavasti talteen. Toki kunnolla sai kutsua että suostui uimaan takaisin veneelle. Ja mikä vinkuna!! Toinen lähetys olikin sitten melkoista säätämistä, että sain sen kunnolla irtaantumaan veneestä. Toinen dami kuitenkin tuli vielä jotenkin veneeseen. Kolmas lähetys oli jo tuskaa, kierteli lähi lumpeikkoja, samoja kaislikko alueita millä oli jo ollut, ja sitten lopetti pelin kesken. Odotettiin vaan veneessä ja annettiin lopulta veneen liukua hyvin lähelle Kideä ja kolmatta damia. Tuskien kautta sekin löytyi. Sitten oli vielä sen viimeisen haku edessä, päätin ettei meillä ole mikään kiire ja voidaan hyvin odottaa, että viimeinenkin löytyy. No, Kide ei suostunut sitten tekemään enää mitään, lähti mökin pihaan kierimään maassa ja jäi sinne. Odoteltiin valehtelematta varmaan 20 min, eikä herraa kuulunut, siellä mökin pihassa se vinkui ja ravasi laiturilla ja välillä meni puskan taakse makoilemaan. Päätetiin sitten soutaa mökille, laittaa Kide tyynesti sanaakaan sanomatta hihnaan ja olla antamatta sille mitään huomiota. Oli herra aika nolona, kun tultiin...
Maurin, Missin treenien ja ihanan teehetken jälkeen päätin tehdä vielä toisen haun. Nyt katseltiin laiturilta, kun Tarja kävi heittämässä damit samoille paikoille kuin viimeksikin. Sitten lähetin Kiden maalta hakuun, vaikka hakuruutu hyvin lähellä olikin. Eka (n. 25 m) tuli hyvin, toisella törmäsi sorsapoikueeseen ja häiriintyi niistä. Sain sen ohjattua takaisin oikealle alueelle ja kun dami tuli hyvällä fiiliksellä, niin päätin lopettaa treenin siihen, että saatiin onnistuminen alle ja haustakin jäi Kidelle ehkä jokseenkin hyvä fiilis.
Lopuksi mentiin vielä veneellä uittamaan kaikkia kolmea koiraa. Tässäkin Kide lähti kaukaa takaisin rannalle, eikä kuunnellut yhtään mun huutoja/pillityksiä! Yllättäen sain sen kuitenkin hyppäämään takaisin veteen laiturilta ja lopun se uiskentelikin sitten (vinkuen) veneen ja Maurin vierellä.
Summa summarum:
- eka treeni veneestä käsin, olisi voinut ehkä aloittaa jollain muulla kuin Kiden pahimmalla ongelmalla eli haulla...
- vinkui ihan mielettömästi
- ei halua palauttaa takaisin veneelle
- ei ota ohjausta tippaakaan veneestä päin
- ei kuuntele
- ei tee hakua
- ei halua uida
- ei haittaisi jos treeneissä epäonnistuu, kunhan se vie eteenpäin. Tällä kertaa tuli kuitenkin tunne, että mentiin vain taaksepäin.
Ehkä tästä on kuitenkin vain suunta ylöspäin?
Illalla oli vielä noutajaporukalla tokotreenit, Kiden ekat tokotreenit tänä keväänä/kesänä :). On se vain uskomaton koira, tuntui kuin oltais jatkettu siitä mihin talvena jäätiin. Tauko ei ollut huonontanut muistia. Tehtiin toki vain ruutua (ensin kutsuruutu, sitten koeruutu; kahdesta eri suunnasta), kaukoja ja paikalla olot. Hyvä Kipsu, nämä oli hyvän fiiliksen treenit!
Kuvia päivän nometreeneistä:
Kide matkalla ekalle damille veneestä (kuvan oikealla).
Kide ja Mauri uimassa, mahtavaa kun kaksi urosta tulee hyvin toimeen keskenään.
Missin hassut mieltymykset :)
Että sellainen treeni ja fiilis tällä kertaa... :)
Kide mukaan veneeseen, soudettiin kaislikon reunaan ja heitettiin neljä damia melko lähelle toisiaan kaislikon ja veden reunan tuntumaan. Sitten soudettiin keskemmälle järveä. Ekalla lähetyksellä Kide empi pitkään veneestä poistumista, mutta lopulta hyppäsi ja muistaakseni eka dami tulikin melko mukavasti talteen. Toki kunnolla sai kutsua että suostui uimaan takaisin veneelle. Ja mikä vinkuna!! Toinen lähetys olikin sitten melkoista säätämistä, että sain sen kunnolla irtaantumaan veneestä. Toinen dami kuitenkin tuli vielä jotenkin veneeseen. Kolmas lähetys oli jo tuskaa, kierteli lähi lumpeikkoja, samoja kaislikko alueita millä oli jo ollut, ja sitten lopetti pelin kesken. Odotettiin vaan veneessä ja annettiin lopulta veneen liukua hyvin lähelle Kideä ja kolmatta damia. Tuskien kautta sekin löytyi. Sitten oli vielä sen viimeisen haku edessä, päätin ettei meillä ole mikään kiire ja voidaan hyvin odottaa, että viimeinenkin löytyy. No, Kide ei suostunut sitten tekemään enää mitään, lähti mökin pihaan kierimään maassa ja jäi sinne. Odoteltiin valehtelematta varmaan 20 min, eikä herraa kuulunut, siellä mökin pihassa se vinkui ja ravasi laiturilla ja välillä meni puskan taakse makoilemaan. Päätetiin sitten soutaa mökille, laittaa Kide tyynesti sanaakaan sanomatta hihnaan ja olla antamatta sille mitään huomiota. Oli herra aika nolona, kun tultiin...
Maurin, Missin treenien ja ihanan teehetken jälkeen päätin tehdä vielä toisen haun. Nyt katseltiin laiturilta, kun Tarja kävi heittämässä damit samoille paikoille kuin viimeksikin. Sitten lähetin Kiden maalta hakuun, vaikka hakuruutu hyvin lähellä olikin. Eka (n. 25 m) tuli hyvin, toisella törmäsi sorsapoikueeseen ja häiriintyi niistä. Sain sen ohjattua takaisin oikealle alueelle ja kun dami tuli hyvällä fiiliksellä, niin päätin lopettaa treenin siihen, että saatiin onnistuminen alle ja haustakin jäi Kidelle ehkä jokseenkin hyvä fiilis.
Lopuksi mentiin vielä veneellä uittamaan kaikkia kolmea koiraa. Tässäkin Kide lähti kaukaa takaisin rannalle, eikä kuunnellut yhtään mun huutoja/pillityksiä! Yllättäen sain sen kuitenkin hyppäämään takaisin veteen laiturilta ja lopun se uiskentelikin sitten (vinkuen) veneen ja Maurin vierellä.
Summa summarum:
- eka treeni veneestä käsin, olisi voinut ehkä aloittaa jollain muulla kuin Kiden pahimmalla ongelmalla eli haulla...
- vinkui ihan mielettömästi
- ei halua palauttaa takaisin veneelle
- ei ota ohjausta tippaakaan veneestä päin
- ei kuuntele
- ei tee hakua
- ei halua uida
- ei haittaisi jos treeneissä epäonnistuu, kunhan se vie eteenpäin. Tällä kertaa tuli kuitenkin tunne, että mentiin vain taaksepäin.
Ehkä tästä on kuitenkin vain suunta ylöspäin?
Illalla oli vielä noutajaporukalla tokotreenit, Kiden ekat tokotreenit tänä keväänä/kesänä :). On se vain uskomaton koira, tuntui kuin oltais jatkettu siitä mihin talvena jäätiin. Tauko ei ollut huonontanut muistia. Tehtiin toki vain ruutua (ensin kutsuruutu, sitten koeruutu; kahdesta eri suunnasta), kaukoja ja paikalla olot. Hyvä Kipsu, nämä oli hyvän fiiliksen treenit!
Kuvia päivän nometreeneistä:
Kide matkalla ekalle damille veneestä (kuvan oikealla).
Kide ja Mauri uimassa, mahtavaa kun kaksi urosta tulee hyvin toimeen keskenään.
Missin hassut mieltymykset :)
Että sellainen treeni ja fiilis tällä kertaa... :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)